Slide

YVO 70v: Verkoston saneeraus – tärkeä osa vesilaitoksen toimintaa

toukokuu 13, 2022

Ylivieskan keskustassa vesi- ja viemärirakentaminen on edennyt pitkälle uusien kaava-alueiden rakentamisen kanssa. Rakentamisen ohella verkoston saneeraus on ollut aina tärkeä osa Vesiosuuskunnan toimintasuunnitelmaa.

1970-luvulla asuntorakentaminen Ylivieskassa oli poikkeuksellisen voimakasta ja uusia alueita kaavoitettiin etenkin omakotirakentamiseen. Vanhimmasta päästä vesijohtoja oli ryhdyttävä samaan aikaan uusimaan. Vuosina 1973–1974 poistettiin muun muassa Ratakadulla, kaupungin viemäritöiden yhteydessä ns. Mannesman teräsputket, jotka täkäläisissä olosuhteissa osoittautuivat syöpyviksi ja paljon vuotoja aiheuttaviksi. Ne korvattiin kestävämmillä muoviputkilla.

Sen jälkeen on teräs- ja valurautaputkia korvattu uusilla muoviputkilla, sitä mukaa kuin verkoston saneeraus on keskustassa edennyt. Teräs- ja valurauta putkea on käytössä enää vain kilometrin verran keskustan alueella, mutta siinä ei ole esiintynyt vuotoja viimeisen 10 vuoden aikana.

Hyvän kuvan verkostossa esiintyneistä vuodoista ja niiden syistä saa esimerkiksi vuonna 1979 todetuista 81 vuodosta, jotka eri putkimateriaaleittain jakaantuivat seuraavasti: Mannesman teräsputki 51, Galvanoitu teräsputki 15 ja muoviputket 15 vuotoa. Tuohon aikaan valurauta- ja teräsputkia oli 17 kilometriä ja muoviputkia 150 kilometriä.

Verkostojen saneeraus on ollut tärkeää jo yksinomaan osuuskunnan talouden kannalta. Vanhat teräsputket aiheuttivat runsaasti vuotoja ja työaikaa niiden korjaamiseen oli käytettävä paljon. Enimmillään vuotoveden osuus nousi jopa 20 prosenttiin hankitusta vedestä vuonna 1985. Sen jälkeen vuotoveden osuus saatiin laskemaan alle 10 prosenttiin 90-luvun lopulla. Vuonna 2021 Ylivieskan Vesiosuuskunnan vuotoveden osuus oli 8 prosenttia hankitusta vedestä.  Keskimäärin vuotoveden osuus Suomen vesilaitoksissa on 15 prosenttia.

Vuodesta 1998 alkaen Vesiosuuskunta on ryhtynyt uusimaan myös vanhimpia muoviputkia.

Mediassa on puhuttu viime aikoina siitä, että vesilaitoksilla on paljon saneerausvelkaa. Tämä ei pidä paikkaansa Ylivieskan Vesiosuuskunnan osalta. Saneerauksia tehdään koko ajan suunnitelmallisesti sekä keskustassa että haja-asutusalueilla ja verkoston kunto on hyvä, joten sen osalta ei ole tiedossa hintapommia, joka vaikuttaisi kuluttajien vesimaksuihin.

Lehtijuttuja aiheeseen liittyen:

Kalajokilaako 19.12.1978

 

Kalajokilaakso 23.11.1995

 

Kalajokilaakso 10.8.2001

 

Kalajokilaakso3.6.2015