YVO 70v: Haja-asutusalueiden vesittäminen
Vuoden 1968 lopulla valmistui Ylivieskan kauppalan sivutaajamien ja haja-asutusalueen vesihuollon yleissuunnitelma, jonka laati kauppalan rakennusmestari Matti Saarikettu. Suunnitelma käsitti vesijohtojen mitoituksen haja-asutusalueella välillä Ylivieskan rakennuskieltoalue-Raudaskylä-Löytynperä. Mukaan kuuluivat myös Vähäkangas ja Kantokylä.
Samaan aikaan neuvoteltiin myös Ylivieskan ja Alavieskan vesijohtoverkostojen yhdistämisestä ja veden myymisestä Alavieskan vesilaitokselle, koska Alavieskan mahdollisuudet toimittaa vettä omista pohjavesiesiintymistä olivat rajalliset. Neuvottelujen lopputuloksena Ylivieskan Vesiosuuskunta rakensi pääjohdon välille Niemelänkylä-Alavieskan raja, joka valmistui suunniteltua joen alitusta Korteperälle lukuun ottamatta vuoden 1969 lopulla.
Raudaskylän vesihuollon järjestäminen alkoi, kun vesihuollon yleissuunnitelman mukainen vesijohdon rakentaminen alkoi. Huhtalan alueella ensimmäiset talot voitiin liittää vesijohtoverkostoon vuoden 1969 lopulla.
Vuonna 1970 alkoi Raudaskylä-Isokoski-Pylväs-Vähäkangas johto-osan rakentaminen. Tämä johto-osa saatiin Kankaanmäelle saakka valmiiksi viimeisteltyä toukokuun 1971 lopussa. Kaikki taloudet eivät heti liittyneet osuuskunnan jäseniksi, sillä Vähäkankaalla toimi kaksi erillistä vesiyhtymää, joista merkittävä osa kyläläisistä sai talousvetensä. Liittymien määrä kasvoi kuitenkin sitä mukaa kuin ns. koulun lähteen käyttö väheni.
Pääjohdon rakentaminen Vähäkankaalle mahdollisti vesijohtojen vetämisen saman tien Isokoskelle, Jylhänperälle, Pylväsperälle ja Ängeslevälle sekä myöhemmin Säilynperälle ja Anttilanperälle. Juolanperä sen sijaan liittyi Nivalan Vesihuolto Oy:n jakeluverkostoon.
Kankaanmäeltä vesijohdon rakentamista jatkettiin Hapuliin, Soukalle ja Ylihannulaan ja siitä edelleen vesilaitokselle. Näin saatiin vesijohdon varrella olevat taloudet vesijohdon piiriin ja samalla yhteys Raudaskylän suunnasta joen pohjoispuolitse Vesiosuuskunnan alavesisäiliöön. Tämä lisäsi ja varmisti Ylivieskan keskustan vesihuoltoa mahdollisten toimintahäiriöiden sattuessa, koska suoraa vesijohtoa Junnosta Ylivieskaan ei vielä ollut rakennettu.
Vesijohdon rakentamisen painopiste siirtyi selvästi 1960-luvun lopulla keskustasta haja-asutusalueelle, vaikka keskustassakin vesijohtoa rakennettiin koko ajan uusille asuntoalueille. Vuonna 1970 keskustassa aloitettiin Männistön alueen rakentaminen, jossa tehtiin ensimmäisen kerran Ylivieskan historiassa kunnallistekniset työt valmiiksi ennen asuntorakentamista.
Vaikka 1970-luvun alkuvuosina pääpaino oli Ylivieskan pohjoispuolisten kylien vesittämisessä, tehtiin vesijohtotöitä samanaikaisesti Katajaperällä, Pyörreperällä, Raudaskylän suunnalla Visuri-Rantamaalla, Niemelänkylän alueella Viirelässä, Mäntykankaalla, Pielus-Lievotiellä ja Kurikkatiellä. Lisäksi rakennettiin yhteys Rantakortteelta Alavieskan rajalle.
Vuoden 1971 lopulla vesijohdon kokonaispituus oi 167 500 m, josta pääjohtoa oli 102 100 m ja talojohtoja 65 500 m. Paloposteja verkostossa oli 95 kpl. Osuuskunnassa oli 1290 jäsentä.