Slide

YVO 70v: Heikki Häivälä – vesilaitos elämäntapana

kesäkuu 17, 2022

Vuonna 1968 Häivälän kohdilla tehdään vesijohdolle joen alitusta. Joka päivä montun reunalle ilmestyy 10-vuotias poika seuraamaan työn etenemistä. Poika lupaa paikalla oleville asentajille, että tulee vesilaitokselle töihin sitten, kun on tarpeeksi vanha.

Työhaastattelussa kesäkuun alussa 1976 tuo samainen poika – Heikki Häivälä – polttaa tupakat silloisen vesilaitoksen isännöitsijän Matti Saariketun kanssa ja sopivat  että tulee seuraavana päivänä töihin, kun ei samana päivänä saanut vielä hommiin jäädä. Siitä lähtien Heikki on kuulunut Ylivieskan Vesiosuuskunnan vakiokalustoon.

Alkuun työtehtävät liittyivät asennushommiin, kun putkiasentajan koulutus oli taskussa.

– Olin vasta 17-vuotias, joten minulla ei ollut vielä ajokorttia eikä autoa. Polkupyörän tarakalle kiinnitettiin puinen laatikko, johon mahtuivat vesimittarin asennukseen tarvittavat tarvikkeet ja työkalut. Sitten polkaisin vekseliviidakkoon asentamaan mittarin paikoilleen, Heikki muistelee.

Kun Ylitalon Niilo oli jäämässä eläkkeelle vesilaitoksenhoitajan ja päivystäjän tehtävistä 1981, kysyttiin Heikkiä hänen seuraajakseen. Päätöksen tekemistä varten hän sai perehtyä työtehtävään kuukauden verran, ennen kuin vastaanotti tehtävän. Hän onkin ainoa Vesiosuuskunnan tämänhetkisistä työntekijöistä, joka on vielä ollut puhdistamassa jokivettä ylivieskalaisten juomavedeksi.

– Junno – Ylivieska toisen vesijohtolinjan  valmistuttua 1984  Kiiskilästä tuleva vesi riitti Ylivieskan ja Alavieskan kulutukseen niin hyvin että jokiveden puhdistusta ei enää tarvittu. Elokuussa 1985 puhdistin viimeisen kerran jokivettä.

Nykyinen automaatio varmistaa sen, että veden pumppaus ja kulutus pysyy tasapainossa, mutta alkuun ei näin ollut.

– Aamu alkoi sillä, että tein laskelmia, paljonko vettä päivän aikana tulee kulumaan. Tässä piti ottaa huomioon viikonpäivä ja vuodenaika, että vettä varmasti riittää ja toisaalta se, että säiliöt ja vesitorni eivät täyttyneet yöllä yli. Arkena vettä kului vähemmän kuin esimerkiksi lauantaisin, jolloin ihmiset yleensä saunoivat ja kesällä jos oli sateinen päivä, ei vettä tarvinnut niin paljoa, kun ihmiset eivät kastelleet kasvimaita ja nurmikoita.

Päivystys oli alkuun vedenpuhdistuslaitoksen vuoksi täyttä työtä ja kun kauko-ohjattavaa automaatiota ei ollut, vaati työtehtävien hoitaminen aina paikalle menoa. Vuoden 1983 lopulla Ylivieskan Vesiosuuskunnan tiloihin valmistui vesilaitosten keskusvalvomo, josta valvottiin ja ohjattiin koko Kalajokilaakson alueella olevia vedenottamoita ja pumppaamoita. Lisäksi sinne vastaanotettiin koko alueen hälytykset, jotka välitettiin kuuden kunnan alueella toimivien vesilaitosten päivystäjille. Vesilaitoksen hoitajana Heikki vastasi arkipäivien normaalin työajanjälkeisestä päivystyksestä, mutta viikonloppujen ajalle oli myös muuta henkilökuntaa, joka pystyi tehtävän hoitamaan.

– Minulla oli tapana päättää päivä niin, että ajelin kotoa Johtotielle vielä ilta yhdeksän jälkeen tarkistamaan, että onhan kaikki kunnossa, Heikki kertoo.

 

Johtotien valvomo 1988

 

Valvomon hoitaminen helpottui, kun valvomo vuonna 1988 siirrettiin tietokoneelle. Tietokoneen muistiin oli piirretty laitoksista kaaviokuvat, joihin laitoksen tärkeimmät mittaukset päivittyivät. Tietokoneen näytöstä voitiin ohjata laitoksia ja katsella trendipiirtoja, mittauksia ja hälytyksiä. Päivystäjälle hankitiin myös kannettava tietokone, jolla voi olla yhteydessä valvomon tietokoneeseen puhelinmodeemin välityksellä. Hälytykset päivystäjälle tuli alkuun piippariin ja myöhemmin puhelimeen tekstiviestinä

– Kaikkeahan ei kannettavalla koneella voinut tehdä, mitä valvomosta käsin pystyi tekemään, mutta enää ei tarvinnut joka risauksesta lähteä kotoa liikkeelle. Vedenkuluttajien vika soitot tuli myös päivystäjälle eli monenlaista ”kehumista ” olen kuunnellut vuosien varrella kuunnellut, Heikki muistelee. 

Windows pohjaisten valvomo tietokoneiden hankinta vuonna 1996 mahdollisti siirtymisen logiikka ohjattavaan valvomoon ja pumppaamoihin. Nykyisin päivystystehtäviä hoitavilla henkilöillä on tietokone, ipadi ja iPhone käytössä, joilla voi olla yhteydessä valvomoon. Kesästä 2021 lähtien Ylivieskan Vesiosuuskunta on huolehtinut vain oman verkoston valvonnasta ja kuluttajien vika soittojen vastaanottamisesta.

 

Johtotien valvomo 1997
Johtotien valvomo 1997

 

Heikin työtehtävät vesilaitoksella ovat sellaisia, että niihin ei ole olemassa suoraan valmista koulutusta. Ammatinedistämislaitoksen vesilaitoshoitajan ja useampia VVY:n koulutuksia on hänellä käytynä, mutta paljon on opittu kantapäänkin kautta.

– Työtehtävät ovat olleet niin mielenkiintoisia, ettei mielessä ole käynyt alanvaihto, vaikka töitä ei ole voinutkaan unohtaa, kun työpaikan oven kiinni päivän päätteeksi laittaa. Täytyy kiittää vaimoa siitä, että hän on jaksanut kotityöt ja lasten kasvatuksen hoitaa siinä vaiheessa, kun valvomoa tehtiin kiivaimmillaan 1990–2010. Käytännössä kävin silloin vain kotona nukkumassa.

Ylivieskan Vesiosuuskunta on monella tavalla edellä kävijä verkoston valvonnan kehittämisen saralla. Ylivieskan vedenkulutusalue on tällä hetkellä jaettu 29 kulutusalueeseen. Verkosto vuodon tullessa nähdään heti millä alueella vuoto on. Vuosittain tehdään aina jotain uutta, jolla pyritään toiminnan tehostamiseen.

 

Tasangontien valvomo 2022

 

Kesäkuun 10. päivä 2022 tuli Heikille 46 vuotta täyteen Ylivieskan Vesiosuuskunnan työtekijänä. Pitkän uran aikana, joka vieläkin jatkuu, hän on nähnyt ja kokenut kaikenlaista. Kahvipöydässä kuullaankin usein tarinoita sattumuksista matkan varrelta. Kuinka paljon niistä on totta, jääköön tarinan kertojan tiedoksi, kun niitä pilke silmäkulmassa kertoilee.