YVO 70v: Lisätehoa vedenpuhdistamoon

Vuonna 1963 aloitettiin Ylivieskassa kirkonkylän rakennuskaavan laajennus. Siihen liittyen Vesiosuuskunta tilasi Maa- ja Vesi Oy:ltä vesijohto- ja viemärisuunnitelman. Työhön kuului myös paikan etsiminen kunnan jätevedenpuhdistamolle.

Kunnan uusi rakennuskaava ulottui Kaisaniemeen, jonka suuntaan kunnan keskustaajaman asutus oli vähitellen laajentunut ilman kaavaakin. Kaisaniemen lisäksi vesijohtoa olivat vailla keskustan liepeiltä Katajaperän, Ojamattilan, Salmiperän ja Soukan asukkaat. Myös Olmalan, Savelan ja Ojakylän asukkaat pitivät kokouksen omaa vesijohtohanketta vauhdittaakseen.

Paineita toiminnan tehostamiseen antoi myös Pohjolan Maidon uuden kuivamaitotehtaan sijoituspaikan selvittelykysymykset. Ylivieskaan tehdas ei kuitenkaan sijoittunut, vaan kilpailun voitti Haapavesi.

Vedenkulutuksen kasvaessa vedenpuhdistuslaitoksen laajentaminen kävi välttämättömäksi. Laajennus päätettiin toteuttaa pulsaattorilaitoksella ilman omaa pohjasäiliötä, jolloin entinen laitos jäi vielä toimintakykyiseksi. Laajennus nosti puhdistuskapasiteetin 36 kuutiosta 156 kuutioon tunnissa.

Vedenpuhdistamon laajennus valmistui parahiksi vastaamaan kasvaneeseen veden kysyntään, kun esimerkiksi OTK:n teurastamo aloitti toimintansa Alpuminkankaalla.

Vuoden 1965 alusta Ylivieskasta tuli kauppala, kun valtioneuvosto katsoi Ylivieskan jo kehittyneen Oulun läänin eteläosan keskuksena niin, että tämä tunnustus voitiin sille myöntää. Kuntamuodon muutoksen myötä vesi- ja viemärijohtojen suunnittelu ja mittaustyöt siirtyivät Vesiosuuskunnalta kauppalan rakennustoimistolle. Muuten rakennustyöt sujuivat entiseen malliin yhteistyössä.

Vuoden 1965 loppuun mennessä Ylivieskaan oli rakennettu 25 300 m vesijohtoa ja viemäriä 12 243m. Paloposteja oli 61 kpl. Vesijohtoon oli liittynyt 428 kiinteistöä.